Jazz elää ja muuttaa muotoaan jatkuvasti. Afrikkalaisperäinen rytmiikka ja improvisointi ovat edelleen sen kulmakiviä, mutta siihen on luentevasti solahtanut myös monien eri musiikkikulttuurien aineksi. Nykyjazzin sävellyksissä voi olla hyvinkin monenlaisia kansanmusiikin vaikutteita, mutta yhtä hyvin sävyjä eurooppalaisesta klassisesta musiikista varsinkin laajemmissa teoksissa. Vuorovaikutusta voi olla toisinkin päin.
Suomalaisessa jazzissa alkuperäissävellyksiä on kuultu jo 1920-luvulta lähtien, niiden merkitys on korostunut big band-musiikissa, joka on lisännyt tarvetta uusille sävellyksille. Useat jazzmuusikot säveltävät nykyisin omaa ohjelmistoaan, jazzmusiikin säveltäminen kukoistaa
Seuraavassa poimintoja suomalaisista jazzsävellyksistä eri aikakausilta.
Saksofonisti-säveltäjä Yrjö Gunaropulosin (1904–1968) Yrjön orkesteri levytti vuonna 1929 ensimmäiset äänitteet, jotka sisälsivät jazzsooloja – olivat ne sitten spontaaneja improvisaatioita tai etukäteen mietittyjä. Koomisen Isoo-Antti-foxtrotin laulusolisti Markus Rautio tunnettiin myöhemmin Yleisradion lastenohjelmien Markus-setänä. Sooloissa käytettiin 12-tahdin bluesrakennetta ensimmäisen kerran suomalaisessa levytyksessä.
Caius Bruun on tuottanut humoristisen videon tekoälyn avulla:
Gunaropulos jatkoi uraansa klassisessa musiikissa, hän sävelsi muun muassa ensimmäisen suomalaisen saksofonikonserton, jonka alttosaksofonisti , Matti Rajula kantaesitti vuonna 1938 Moottorivene idylli alttosaksofonille ja pianolle on varsin kutkuttava.
Muistan sua Elaine (M. Jurva – A Kosonen) laulusävellyksen sanotaan olevan ensimmäinen suomalainen jazzlevytys. Klaus Salmi johti Ramblers orkesteria ja ja soitti pasuunasoolon. Lyhyen klarinettisoolon tulkitsi itse Tommi Tuomikoski (1907–1937) Levytys on vuodelta 1932.
Toivo Kärki (1915-1992) soitti haitaria ja pianoa monissa yhteyksissä. Hän tuli tunnetuksi myöhemmin menestyksekkäänä iskelmäsäveltäjänä. Kärki voitti 1939 Rhythm-lehden kansainväliseen sävellyskilpailuun Things Happen That Way –laulusävellyksellä ja haaveili muutosta Amerikkaan.
Ewa Kaarela laulu, Antti Sarpila tenorisaksofoni, sanat Raymond Wayne.
Sota sotki suunnitelmat. Kärki sovitti paljon musiikkia muun muassa Dallapé-orkesterille. Rytmi-orkesteri esittää Toivo Kärjen jazzsävellyksen Why Nameless, sävelletty 1930-luvun lopulla.
Erik Lindström (1922–2015) on tärkeä muusikko-säveltäjä Suomen jazzhistoriassa. Hän sovitti imyös paljon jazzia. Erik Lindström Quintet Eric´s lune (1959).
Lindsrömin Pakaste (1951) Gösta Theseliuksen sovittanama on saanut vaikutteita Miles Davisin Birth Of The Cool -levyltä. Esittäjänä on Finnish All Stars solisteinaan Ossi Runne trumpetti, Leo Kähkönen alttosaksofoni, Herbert Katz kitara, Antti Pirtinheimo tenorisaksofoni ja Erkki Melakoski piano.
Tenorisaksofonisti Ossi Malinen (1928–2008) sävelsi ja sovitti iskelmiä, jazzia ja muita teoksia muun muassa Radion viihdeorkesterille. Hyvä esimerkki on Duke Ellingtonin orkesterin hitti Caravan, (säv Juan Tizol – Duke Ellington) Olavi Virran laulamana. Orvokki Idän (Reino Helismaa) sanoittamana suomeksi nimellä Karavaani (1957).
Ossi Malinen Octet Blues Goes Fugue (Ossi Malinen)1958. Solistit ovat Jörgen Petersen trumpetti, Ossi Malinen tenorisaksofoni, Ossi Runne, venttiilipasuuna, Unto Haapa-aho, baritonisaksofoni ja Teuvo Suojärvi piano.
First Autumn Rain Radion viihdeorkesteri 1970.
Tenorisaksofonist-huilisti Esa Pethmanin (1938–1925) ensialbumi The Modern Sound Of Finland (1965) oli ensimmäinen suomalainen jazz-LP-levy. Pethman edusti 1960-luvun modernismia. Mukana Inkeroisissa asunut trumpetisti Heikki Rosendahl.
Trumpetisti Otto Donnerin (1939–2013) monimuotoinen My One And Only Love Christian Schwindt Quintetin For Friends And Relatives -albumilta (1966) oli ajan hermolla.
Rumpali Schwindtin yhtyeessä soittivat lisäksi Erik Dannholm (tenorisaksofoni), Heikki Sarmanto (piano) ja Tapani Tamminen (basso).
Donner sovitti 1977 sävellyksestä uuden tiiviin version Juhani Aaltonen & Otto Donner Strings –albumille.
Pianisti -säveltäjä Heikki Sarmanto (s.1939) on tuottelias ja rajoja rikkova säveltäja. Katalogiin kuuluu myös paljon laulusävelllyksiä. For Friends and Relatives .klassikko-albumilla kuullaan Sarmannon hard bop -henkinen Helsinki At Noon.
Sarmanto sävelsi Suomi-sarjan (A Symphonic Poem for Orchestra) sinfoniaorkesterille ja jazzyhtyeelle. Tässä Sarmanto oli edelläkävijä.
Eero Koivistoinen (s. 1946) julkaisi 1968 ensimmäisen kirjallisen Valtakunta -albuminsa Kustannusyhtiö Otavalle. Tallenteella on sävelletty nykyrunoutta psykedelisin sävyin. Kustannusyhtiö Otava julkaisi myös Koivistoisen seuraavat jazzlevytykset Odysseus (1969) ja For Children (1970). Wahoo! on yksi Koivistoisen tunnetuimmista albumista.
UMO Helsinki Jazz Orchestra on esittänyt ja levyttänyt paljon Koivistoisen teoksia. Arctic Blues (2016).
Koivistoinen on myös säveltänyt ja sovittanut Radion Sinfoniaorkesterille, Kymi Sinfoniettalle ja Juvenalia-kuorolle.
Tampereella uransa aloittanut Kari Komppa (s. 1939) edustaa suomalaista jazzmodernismia Free Aspects –sarjan tematiikassa Komppa hyödyntää suomalaisia kansansävelmiä tematiikassaan. Ilmavoimien Big Band.
Rumputaiteilija ja säveltäjä Edward Vesala (1945–1999) julkaisi lukuisia albumeita muun muassa ECM-levymerkillä. lukuisia albumeita. Persoonallinen ja moderni oman tiensä kulkija – musiikillinen shamaani – oli edelläkävijä ja suunnannäyttäjä eurooppalaisessa jazzmodernismissa. Vesalan levytysten kokoonpanot vaihtelevat soolorummuista big bandiin.
Jukka Linkolan (s. 1955) laaja ja monipuolinen tuotanto sisältää oopperoita, musikaaleja, kuoroteoksia, konserttoja, filmimusiikkia ja jazzia.
UMO Helsinki Jazz Orchestran yhtenä lähtöajatuksena vuonna 1975 oli tarjota laadukas big band suomalaisille jazzsäveltäjille Orkesterin musiikillinen kirjo on ollut monipuolinen. UMO:lle ovat säveltäneet muun muassa Esko Linnavalli, Heikki Sarmanto, Otto Donner, Eero Koivistoinen, Olli Ahvenlahti, Jukka Linkola, Edward Vesala, Pekka Pohjola, Antti Sarpila, Jarno Kukkonen, Jarmo Savolainen, Kirmo Lintinen, Kari Heinilä, Severi Pyysalo, Raoul Björkenheim, Jimi Tenor, Mikko Hassinen, Kerkko Koskinen, Valtteri Pöyhönen, Outi Tarkiainen, Nina Mya ja Iro Haarla.
Frozen Petails (Sonny Heinilä)
Neo-Noir (Iro Haarla, Kari Heinilä, Sampo Kasurinen, Artturi Rönkä)
UMO Too Painful To Talk About (säv. Nina Mya, sov. Ed Partyka)
Et Ut (Artturi Rönkä)
UMO ryhtyi vuonna 2005 järjestämään Esko Linnavallin sävellyskilpailua (2021 lähtien Helsinki International Big Band Composing Contest) Kilpailu on esitellyt monia uusia tekijöitä.
- 2005 Pessi Levanto
- 2007 Vellu Halkosalmi
- 2009 Mikko Hassinen
- 2011 Artturi Rönkä
- 2013 Teemu Takanen
- 2. sija Teemu Halmkrona
- 2015 Sampo Kasurinen
Rasmus Soinin perustama Sointi Jazz Orchestra esittää etupäässä uutta suomalaista musiikkia.
Jazz & maailmanmusiikki
Jazzin historia alkoi afrikkalaisen ja eurooppalaisen musiikin kohtaamisesta, muta jazz on ottanut ja ottaa luontevasti vaikutteita myös muista musiikinlajeista.
Seppo Paakkunainen tarinoi joiuista, Eero Koivistoonen Afrikasta ja Kari Ikonen Mikrointervalleista.
Sakari Kukon (1953) Piirpauke – on suomalainen esimerkki yhtyeestä, joka on ottanut vaikutteita musiikkiinsa ympäri maailmaa. Yhtyeen näkemys säveltäjä Tyagarajan eteläintialaisesta musiikkityylistä.
Nirvati Sukatha Espoon Sellosali 2013. Sakari Kukko alttosaksofoni Kalevi Louhivuori trtumpetti, Ismaila Sane laulu,perkussiot Nicolas Rehn; kitara, Eerik Siikasaari basso, Rami Eskelinen; rummut.
Värttinä on nykykansanmusiikin yhtye, jonka musiikilliset juuret ovat karjalaisessa perinteessä.
UMO ja Värttinä Äijö (Säv Antto Varilo, san Kirsi Kähkönen, sov Mikko Hassinen)
Saamelaisartisti Wimme Saari ja saksofonisti-säveltäjä Tapani Rinne yhdistävät joikuperinnettä ja elektronisia vaikutteita ja jazzia, esimerkkinä Spotted Crake.
Oulu All Stars Big Band & Jukka Eskola Pohjoinen yhteys -albumi laajentaa saamelaisteemaa big bandin keinoin – Davvi Oktavuohta.
Jazz & klassinen musiikki
Klassisen taidemusiikin säveltäjät Suomessa suhtautuivat aluksi nihkeäasti ja jopa rasistisesti jazzmusiikkiin. Rytmiikka ei kiinnostanut, ja saksofonin uikutusta inhottiin. Jazzin synnyinmaassa Yhdysvalloissa ei oltu yhtä ennakkoluuloisia.
Igor Stravinsky kiinnostui ragtime-tyylistä jo varhain. Hän sävelsi Piano Rag Music-teoksen 1919.
Ebony Concerto (1946) oli Starvinskyn tilaustyö Woody Hermanin orkesterille. Se oli haasteellinen teos.
Turun kaupunginorkesteri esitti vuonna 1931 Georg Gershwinin jazzista vaikutteita saaneen sävellyksen Rhapsody In Blue (1924).
Vuonna 1931 kuultiin myös Uuno Klamin (1900–1961) ehkä Stravinskin innoittamana syntynyt Ragtime.
Dodekafonia – 12-säveljärjestelmä – hallitsi suomalaisen taidemusiikin kenttää 1950 luvulta alkaen. Oli sopimatointa flirttailla muiden musiikinlajien kanssa. Tiukkapipoisuus rupesi myöhemmin hellittää, ja vapaammat tuulet saivat tilaa.
Monilla jazzmusiikin säveltäjillä on nykyisin klassisen musiikin taustaa ja he luovat musiikkia, jota voi luokitella myös klassiseksi, Tuloksena voi olla myös tyylisuuntia joissa jazziin yhdistyy klassisen musiikin elementtejä.
Tähän sopii Duke Ellington -lainaus:
There are simply only two kinds of music, good music and the other kind. – Duke Ellington
Saksofonisti-säveltäjä Esa Pietilä (s. 1964) toimii sekä jazzin että modernin konserttimusiikin alueella.
Eero Hämeenniemi (s.1951) on tehnyt yhteistyötä jazzmuusikoiden kanssa Nada -yhtyeensä kanssa Music for Mani IV.
Hämeenniemen sävellysoppilas Marzi Nyman (s.1979) sävelsi Tapiola Sinfoiettalla Violin Concerton 2022.
Outi Tarkiainen (1985) opiskeli Sibelius Akatemian jazzosastolla. Hän on menestynyt kansainvälisesti klassisen musiikin puolella. Saxophone Concerto Saivo (2017) kuullaan Jukka Perkon tulkitsemana.
Hieno esimerkki jazzmuusikon ja säveltäjän yhteistyöstä on Kaija Saariahon sävellys Hush jonka hän sävelsi Verneri Pohjolalle.